Eilen kiukkusin ja manasin itsekseni tämän vuodatuksen ylimpään johonkin mihin lie kun piti kirjoittaa talvilomamatkasta ja eikö tämä tökkinyt pahemman kerran. Eli jäi tekemättä. Tänään tulin taas sitten niin myöhään töistä että yksinkertaisesti ei enää jaksa. Ku pitäs saunassakii käydä ja kaikkee..

Mut jos ihan lyhyesti: Tulikin sitten tehtyä pikkuretki Kiovaan, Ukrainan pääkaupunkiin. Ihan mieletön paikka,, kesällä varmasti vielä parempi. Viime viikon sunnuntaina (7.1.) lähdin lautalla yli Tallinnaan josta hyppäsin yöbussin kyytiin ja sillä Varsovaan. Bussin vaihto oli Vilnassa, josta oli vaihtoyhteys myös Kaliningradiin. No sielläkin on tullut käytyä :-) Siinä sitten ulos hypätessäni eräs mies kysyi hoonolla suomen kielellä että olenko suomalainen. Vastasin myöntävästi ja kysyi että voisinko auttaa häntä laukun kanssa kun hänellä jalka kipeä, kulki keppien kanssa. No kauhukseni havaitsin että onko hänellä koko omaisuus mukana, koskaan ole nähnyt niin suurta laukkua. Mutta luvattu mikä luvattu, ei muuta kuin raahaamaan laukkua toiseen bussiin eli samaan mihin minä olin vaihtamassa. Siinä sitten hetken turistuamme kävi ilmi että hän on unkarilainen yliopiston lehtori, opettaa eri maissa unkarin kieltä. Ja osaa myös suomea. Aika yllättävää!

Bussissa nukkuminen tai sen yritys oli myös kokemus sinällään,, niillä teillä. Mutta kyllä se jotenkin onnistui kun oli kuoleman väsynyt.

Varsovaan päästyämme raahasin vielä hänen laukkuaan perässä siihen asti kunnes hänen lentokentälle menevä bussi lähti. "haikein mielin" hyvästelin hänet ja iloisin mielin hänen tiiliskivikokoelmansa :-)

Itse lähdin pyydystämään junalippua kohti Kiovaa. Yöjunalla sinne oli mentävä, sai samalla yösijan. No miten ollakaan samassa hytissä oli englantia osaava mieshenkilö jonka kanssa ilta kului rattoisasti, tarjosin hänelle siinä samalla parit oluet. Hän oli myös Kiovaan matkalla, antoi puhelinnumeronsa jos sattuu tulemaan jotain ongelmia.

Kiovassa perillä hotelli löytyi helposti koska hän tarjosi taksikyydin,, vaikka ei ihan samaan suuntaan ollutkaan menossa. Pikku kierto vain kuulemma :-)

Hotelli oli kyllä loistava, ei enää merkkiäkään Venäjän vallan ajoista. Ja respan tytöt mukavia =D Huone maksoi jotain 60e yö, eli ei mikään halvimmasta päästä.

No aika Kiovassa kului tietty maisemia ja nähtävyyksiä katsellessa. Missään vaiheessa, en edes illalla keskustassa liikkuessani en tuntenut oloani uhatuksi. Ja englannin kielellä pärjäsi suhteellisen hyvin. 3 yötä siellä tuli vietettyä. 

Jo heti alussa mietin että takaisin tullessa se 17h bussimatka ei oikein houkuttele joten etsin vaihtoehtoisia matkustusmuotoja. Lentokone? Yes, se se on. Kallista? Miten sen nyt ottaa. Löysin netistä Estonian airin sivut ja sieltä löytyi lipun hinnaksi Tallinnaan 144e. Eli siis sellaisen tahtoo! Joten perjantaina lensin Tallinnaan. Siellä sitten piti ottaa vielä yksi hotelliyö koska kone tuli niin myöhään Tallinnaan että lautalla ei enää olisi päässyt yli. Joten halusin kokeilla perinteistä Viru-hotellia. Saa ainakin nauraa humalaisille keski-ikäisille ukoille. Täytyy sanoa että kyllä hävettää olla suomalainen Tallinnassa. Suomalaiset ovat sikoja, pitävät Tallinnaa jonkinlaisena leikkikenttänä jolla on lupa tehdä mitä vaan. Tiedän, ei saa yleistää mutta tuo humalainen osa on vaan se näkyvin osa joka levittää sitä suomikuvaa.

Mutta tällaista,, lauttamatkassa Tallinnasta Suomeen ole mitään kertomista,,

Että tällainen matka. Siinä oli vaan pääpiirteet kerrottuna ajanpuutteen ja unen tarpeen vuoksi. Saatan lisäillä jossain vaiheessa jotain kun tuota kortilla olevaa vapaa-aikaa ilmaantuu,,